Keskityin hakemaan uutisia espanjantaudista Porin
seudun lehdistä eli Satakunnan kansasta ja Björneborgs Tidningista.
Rajoitin haun Poriin, sillä olen itse sieltä kotoisin – ja tavallaan myös
espanjantaudin satoa, sillä ellei isoäitini isän ensimmäinen vaimo olisi
kuollut siihen 1920, ei olisi syntynyt isoäitiä, eikä minuakaan…
Ensimmäisen kerran espanjantauti mainittiin Satakunnan
Kansassa 9.7.1918, jolloin todettiin ”influenssan tapaisen taudin” olevan
”lewiämässä yli maan”.[1] Samana
päivänä uutinen espanjantaudista (spanska sjukan) oli myös Björneborgs
Tidningissa, ja lehdessä kerrottiin taudin levinneen Porin alueelle.[2] Parin
päivän päästä taudin oireista kerrottiin enemmän. Tarkoitus oli selvästi
välittää tietoa, ohjeistaa ihmisiä toimimaan oikein, jotta sairaus ei leviäisi.
Ohjeet olivat käytännöllisiä. Vaikka sairauden leviämistapaa ei tarkkaan
tunnettu, ymmärrettiin sen tarttuvan ihmisestä toiseen. Niinpä käskettiin pestä
käsiä ja huuhdella suuta, eikä olla tekemisissä sairastuneiden kanssa.[3] Björneborgs
Tidning oli haastatellut kaupunginlääkäri Nyqvistiä, joka kertoi oireista
rauhoitellen samalla, ettei ”tauti ole vienyt kuolemaan, vaikka yleisön
keskuudessa semmoista yleisesti kerrotaan”.[4] Vastaavasti
historian tutkija Sofia Paasikiven mukaan viranomaiset pyrkivät tiedottamaan
epidemiasta ja neuvomaan kansalaisia 1800-luvun koleraepidemioiden yhteydessä.[5] Espanjantaudista
uutisoitiin aika kiihkottomasti ja käytännönläheisesti. Erilaiset kulkutaudit
olivat kohtuullisen tavallisia, joten ihmiset olivat tottuneet niihin.
Karanteeneja on käytetty pitkään ehkäisemään
tarttuvien sairauksien leviämistä. Paasikivi kertoo, miten koleraepidemiaa
pyrittiin 1800-luvulla ehkäisemään perustamalla karanteeniasemia ympäri
rannikkoa. Kaikki Baltiasta tulevat alukset asetettiin karanteeniin, eikä niitä
päästetty suoraan Turkuun.[6] Björneborgs
Tidning siteerasi Lundin yliopiston professori Thunbergia, joka ohjeisti
pysyttelemän kotosalla ja erityisesti pysymään kaukana pienistä lapsista ja
vanhuksista.[7]
Viranomaisten toimesta kiellettiin ”markkinain ja suurempien kansankokousten
pitäminen”.[8]
Espanjantaudin yhteydessä Satakunnan Kansassa tai Björneborgs
Tidningissä ei puhuttu varsinaisesta karanteenista, mutta ohjeistettiin
kyllä olemaan seurustelematta sairastuneiden kanssa ja olemaan kättelemättä
ihmisiä. Tässä suhteessa ohjeet kuulostavat hyvinkin samanlaisilta kuin tämän
hetken ohjeistus koronaviruksen torjumiseksi. Koronaviruksen kohdalla
riskiryhmäksi nähdään tosin enemmänkin vanhemmat ihmiset kuin lapset, ja siinä
mielessä se näyttää poikkeavan aikaisemmista influenssoista.
Karanteeni oli kallis toimenpide 1800-luvullakin.
Kaupankäynti väheni tai loppui, eikä karanteeni kuitenkaan estänyt taudin
pääsemistä kaupunkiin. Niinpä laajoista karanteeneista käytännössä luovuttiin
1800-luvun puolivälissä sekä niiden tehottomuuden että taloudellisten
vaikutusten vuoksi.[9]
Espanjantaudin aikana vakuutustoiminta oli kehittyneempää ja uutisointiin
esimerkiksi espanjantaudin aiheuttaneen Ruotsissa jo 26 000
kuolemantapausta, jotka ovat tulleet maksamaan henkivakuutusyhtiöille kaksi
miljoonaa kruunua.[10] Espanjantaudin
kohdalla en niinkään törmännyt uutisointiin karanteenien taloudellisista
vaikutuksista. Ehkä tilanne oli vasta itsenäistyneessä ja sisällissodan
käyneessä Suomessa muutenkin niin poikkeuksellinen, että espanjantauti ei
saanut samaa huomiota kuin se olisi saanut jossakin muussa tilanteessa. Koronan
yhteydessä karanteenia yritettiin eristämällä Uusimaa, tosin sulku jäi aika
lyhyeksi. Toimenpiteen hyödyllisyydestä käyty debatti kulki hyvin samoilla
linjoilla kuin 1800-luvunkin karanteenikeskustelut.
Paasikivi kirjoittaa, että koleraepidemian
yhteydessä ihmisiä käskettiin Turussa sytyttämään kynttilä ikkunalaudalle tai
asettamaan talon edustalle lyhty merkiksi kolerasta. Samoin Tukholmassa
merkittiin taloja valkoisella ristillä tai lipulla.[11]
Nykyisen koronaviruksen yhteydessä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ehdotti jo koronapassin
tai rintamerkin myöntämistä koronan todistetusti sairastaneille.[12]
Espanjantaudin yhteydessä en ainakaan nähnyt ohjeistusta siitä, että
sairastuneiden taloja olisi pitänyt jotenkin merkitä, enkä oikein usko, että
sellaiseen koronankaan yhteydessä tullaan menemään.
Koleraepidemian aikaan lehdissä mainostettiin
uusia ihmelääkkeitä.[13] Satakunnan
Kansa kirjoitti englantilaisen lääkärin sanovan, ettei elintarpeiden
puutteella ole vaikutusta espanjantautiin, mutta sen sijaan alkoholilla on
merkitystä: Ellei ihminen saa olutta ja viskiä, joihin on tottunut, on vaarassa
sairastua – ”tulee reikä suojelewaan panssariin”.[14] Ihmelääkejuttuja
en löytänyt espanjantautiin liittyen, mutta joidenkin lääkäreidenkin käsitykset
esimerkiksi alkoholin hyödyllisyydestä taudin torjumisessa tuntuvat nykytiedon
valossa aika oudoilta.
Miasma-teoria, jonka mukaan taudit leviävät
pahasta ilmasta, oli voimissaan koleraepidemian aikaan 1800-luvulla. Lisäksi
uskottiin humoraalioppiin, jonka mukaan voimakkaat mielenliikutukset altistavat
sairauksille. Siksi lääkärien piti pyrkiä pitämään ihmisten mieltä hyvänä ja
luoda toivoa.[15]
Pelko ei ollut vain yhteiskunnallinen, vaan myös lääketieteellinen huoli.[16]
Espanjantaudin kohdalla Björneborgs Tidningissa kerrottiin saksalaisen
tutkijan olevan sitä mieltä, että taudinsiemenet (sjukdomsfronna), basillit
leviävät ilmateitse. Hänen teoriansa mukaan ilmanpaine ajoi basilleja eri
maihin.[17] Lehti
kirjoitti samasta aiheesta myöhemminkin sanoen, että meteorologialla voidaan
ehkä sittenkin perustella tautien leviämistä, vaikka säätä sairautta
aiheuttavana tekijänä korostaneille lääkäreille on puisteltu päätä.[18] Ilman
kautta tapahtuva tartunta siis tunnettiin, mutta sitä saatettiin pitää jopa
tehokkaampana kuin se olikaan.
Turussa koleraepidemia kosketti ihmisiä kaikissa
säädyissä, ja se koettiin siksi erityisen vakavaksi.[19] Espanjantauti oli kohtalokas usein nuorille
ja terveille ihmisille. Poikkeuksellisuuden huomasivat jo aikalaiset. Sitä
selitettiin teorialla, jonka mukaan heidän elimistönsä ei ole kehittänyt
vastaavaa ”wastamyrkkyä”, jollaista löytyy sairaalloisemmilta. Niinpä
kerrottiinkin havainnon perusteella alettavan testata sopivaa rokotusainetta.[20]
Espanjantaudin aikaan lääketiede oli jo paremmin perillä tautien
tartuntamekanismeista, eikä miasma-teorian kaltaisia oppeja enää käytetty.
Uskonnolla ja Jumalalla oli merkittävä rooli
1800-luvun koleraretoriikassa. Kolera voitiin nähdä Jumalan rangaistuksena kansan
synneistä. Paasikiven mukaan rukouksia julkaistiin erityisesti ensimmäisen
epidemian yhteydessä 1830-luvulla. Myöhemmin tauti oli ehkä tutumpi, ehkä aivan
yhtä pelottava, joten ei ollut samanlaista tarvetta hakea pelastusta kirkosta.[21]
Espanjantaudin aikaan yhteiskunta oli maallistuneempi, ja tietoa tautien
leviämisestä oli enemmän, joten vastaavaa tarvetta turvautua uskontoon ei näkynyt
lehdissä.
Koska lääketiede ei pystynyt selittämään koleran
syitä ja torjumaan sitä kovin tehokkaasti, ihmiset olivat otollisia uskomaan
huhupuheita. Koleraa saatettiinkin pitää tahallisena myrkytyksenä tai
esimerkiksi juutalaisia saatettiin syyttää sen levittämisestä. Turussa
tällaisia huhuja tai syytöksiä ei kuitenkaan Paasikiven mukaan juurikaan
esiintynyt.[22]
En löytänyt vastaavanlaisia uskomuksia tai syytöksiä myöskään satakuntalaisissa
lehdissä espanjantaudin aikana. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä niitä on
silti saattanut esiintyä, niin tavallisia erilaisten salaliittoteorioiden
leviäminen on vieläkin – onhan nytkin uutisoitu koronaviruksen olevan
Yhdysvaltojen tai Kiinan biologista sodankäyntiä tai peräisin avaruudesta[23].
Lähteet:
Kallionpää Katri, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sai koronaviruksen, ja hänellä on suomalaisille tärkeä viesti – Pääsiäinen voi pahimmillaan ajaa meidät Ruotsin tielle. Helsingin Sanomat 9.4.2020. < https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006469748.html >. Luettu 16.4.2020.
Paasikivi Sofia, ”Lakastuvat uhrit iskustasi kaatuvat”. Koleran pelko
1800-luvun Turussa, 25–39. Teoksessa Lähde,
Historiatieteellinen aikakauskirja 2017. Pohjois-Karjalan historiallinen
yhdistys ry.
[1] Satakunnan Kansa 9.7.1918: Influenssan
tapainen "espanjantauti" lewiämässä ympäri maan.
[2] Björneborgs Tidning 9.7.1918: Den spanska
sjukan har sptritt sig till Björneborgs omnejd.
[3] Satakunnan Kansa 12.7.1918:
Espanjantaudin kiertokulku.
[4] Björneborgs Tidning 12.7.1918.
[5] Paasikivi 2017, 30.
[6] Paasikivi 2017, 28.
[7] Björneborgs Tidning 26.7.1918: Hur skall
man klara sig för spanska sjukan.
[8] Satakunnan Kansa 24.10.1918: Kuulutus
- Espanjantaudin lewenemisen ehkäiseminen.
[9] Paasikivi 2017, 30, 34.
[10] Satakunnan Kansa 26.1.1919:
Espanjantaudin jättilaskut Ruotsissa.
[11] Paasikivi 2017, 29.
[12] Helsingin Sanomat 9.4.2020: ”THL:n
ylilääkäri Hanna Nohynek sai koronaviruksen, ja hänellä on suomalaisille tärkeä
viesti – Pääsiäinen voi pahimmillaan ajaa meidät Ruotsin tielle”.
[13] Paasikivi 2017, 30.
[14] Satakunnan Kansa 10.11.1918:
Espanjantauti - olut ja whisky.
[15] Paasikivi 2017, 31.
[16] Paasikivi 2017, 38.
[17] Björneborgs Tidning 16.7.1918: Huru
spanska sjukan sprides.
[18] Björneborgs Tidning 12.8.1919: "Barometermänniskor"
- ingen myt.
[20] Satakunnan Kansa 30.4.1919.
[22] Paasikivi 2017, 32.
[23] Helsingin Sanomat 7.3.2020: Koronaviruksen
väitetään olevan Yhdysvaltojen biologista sodankäyntiä ja peräisin avaruudesta
– Viruksen lisäksi maailmalla leviää nyt valeuutisia, joita viranomaiset
yrittävät suitsia.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti