torstai 16. huhtikuuta 2020

Espanjantaudista Porissa ja koleraepidemiasta Turussa – ja vähän koronastakin




Keskityin hakemaan uutisia espanjantaudista Porin seudun lehdistä eli Satakunnan kansasta ja Björneborgs Tidningista. Rajoitin haun Poriin, sillä olen itse sieltä kotoisin – ja tavallaan myös espanjantaudin satoa, sillä ellei isoäitini isän ensimmäinen vaimo olisi kuollut siihen 1920, ei olisi syntynyt isoäitiä, eikä minuakaan…

Ensimmäisen kerran espanjantauti mainittiin Satakunnan Kansassa 9.7.1918, jolloin todettiin ”influenssan tapaisen taudin” olevan ”lewiämässä yli maan”.[1] Samana päivänä uutinen espanjantaudista (spanska sjukan) oli myös Björneborgs Tidningissa, ja lehdessä kerrottiin taudin levinneen Porin alueelle.[2] Parin päivän päästä taudin oireista kerrottiin enemmän. Tarkoitus oli selvästi välittää tietoa, ohjeistaa ihmisiä toimimaan oikein, jotta sairaus ei leviäisi. Ohjeet olivat käytännöllisiä. Vaikka sairauden leviämistapaa ei tarkkaan tunnettu, ymmärrettiin sen tarttuvan ihmisestä toiseen. Niinpä käskettiin pestä käsiä ja huuhdella suuta, eikä olla tekemisissä sairastuneiden kanssa.[3] Björneborgs Tidning oli haastatellut kaupunginlääkäri Nyqvistiä, joka kertoi oireista rauhoitellen samalla, ettei ”tauti ole vienyt kuolemaan, vaikka yleisön keskuudessa semmoista yleisesti kerrotaan”.[4] Vastaavasti historian tutkija Sofia Paasikiven mukaan viranomaiset pyrkivät tiedottamaan epidemiasta ja neuvomaan kansalaisia 1800-luvun koleraepidemioiden yhteydessä.[5] Espanjantaudista uutisoitiin aika kiihkottomasti ja käytännönläheisesti. Erilaiset kulkutaudit olivat kohtuullisen tavallisia, joten ihmiset olivat tottuneet niihin.

Karanteeneja on käytetty pitkään ehkäisemään tarttuvien sairauksien leviämistä. Paasikivi kertoo, miten koleraepidemiaa pyrittiin 1800-luvulla ehkäisemään perustamalla karanteeniasemia ympäri rannikkoa. Kaikki Baltiasta tulevat alukset asetettiin karanteeniin, eikä niitä päästetty suoraan Turkuun.[6] Björneborgs Tidning siteerasi Lundin yliopiston professori Thunbergia, joka ohjeisti pysyttelemän kotosalla ja erityisesti pysymään kaukana pienistä lapsista ja vanhuksista.[7] Viranomaisten toimesta kiellettiin ”markkinain ja suurempien kansankokousten pitäminen”.[8] Espanjantaudin yhteydessä Satakunnan Kansassa tai Björneborgs Tidningissä ei puhuttu varsinaisesta karanteenista, mutta ohjeistettiin kyllä olemaan seurustelematta sairastuneiden kanssa ja olemaan kättelemättä ihmisiä. Tässä suhteessa ohjeet kuulostavat hyvinkin samanlaisilta kuin tämän hetken ohjeistus koronaviruksen torjumiseksi. Koronaviruksen kohdalla riskiryhmäksi nähdään tosin enemmänkin vanhemmat ihmiset kuin lapset, ja siinä mielessä se näyttää poikkeavan aikaisemmista influenssoista.

Karanteeni oli kallis toimenpide 1800-luvullakin. Kaupankäynti väheni tai loppui, eikä karanteeni kuitenkaan estänyt taudin pääsemistä kaupunkiin. Niinpä laajoista karanteeneista käytännössä luovuttiin 1800-luvun puolivälissä sekä niiden tehottomuuden että taloudellisten vaikutusten vuoksi.[9] Espanjantaudin aikana vakuutustoiminta oli kehittyneempää ja uutisointiin esimerkiksi espanjantaudin aiheuttaneen Ruotsissa jo 26 000 kuolemantapausta, jotka ovat tulleet maksamaan henkivakuutusyhtiöille kaksi miljoonaa kruunua.[10] Espanjantaudin kohdalla en niinkään törmännyt uutisointiin karanteenien taloudellisista vaikutuksista. Ehkä tilanne oli vasta itsenäistyneessä ja sisällissodan käyneessä Suomessa muutenkin niin poikkeuksellinen, että espanjantauti ei saanut samaa huomiota kuin se olisi saanut jossakin muussa tilanteessa. Koronan yhteydessä karanteenia yritettiin eristämällä Uusimaa, tosin sulku jäi aika lyhyeksi. Toimenpiteen hyödyllisyydestä käyty debatti kulki hyvin samoilla linjoilla kuin 1800-luvunkin karanteenikeskustelut.

Paasikivi kirjoittaa, että koleraepidemian yhteydessä ihmisiä käskettiin Turussa sytyttämään kynttilä ikkunalaudalle tai asettamaan talon edustalle lyhty merkiksi kolerasta. Samoin Tukholmassa merkittiin taloja valkoisella ristillä tai lipulla.[11] Nykyisen koronaviruksen yhteydessä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ehdotti jo koronapassin tai rintamerkin myöntämistä koronan todistetusti sairastaneille.[12] Espanjantaudin yhteydessä en ainakaan nähnyt ohjeistusta siitä, että sairastuneiden taloja olisi pitänyt jotenkin merkitä, enkä oikein usko, että sellaiseen koronankaan yhteydessä tullaan menemään.

Koleraepidemian aikaan lehdissä mainostettiin uusia ihmelääkkeitä.[13] Satakunnan Kansa kirjoitti englantilaisen lääkärin sanovan, ettei elintarpeiden puutteella ole vaikutusta espanjantautiin, mutta sen sijaan alkoholilla on merkitystä: Ellei ihminen saa olutta ja viskiä, joihin on tottunut, on vaarassa sairastua – ”tulee reikä suojelewaan panssariin”.[14] Ihmelääkejuttuja en löytänyt espanjantautiin liittyen, mutta joidenkin lääkäreidenkin käsitykset esimerkiksi alkoholin hyödyllisyydestä taudin torjumisessa tuntuvat nykytiedon valossa aika oudoilta.

Miasma-teoria, jonka mukaan taudit leviävät pahasta ilmasta, oli voimissaan koleraepidemian aikaan 1800-luvulla. Lisäksi uskottiin humoraalioppiin, jonka mukaan voimakkaat mielenliikutukset altistavat sairauksille. Siksi lääkärien piti pyrkiä pitämään ihmisten mieltä hyvänä ja luoda toivoa.[15] Pelko ei ollut vain yhteiskunnallinen, vaan myös lääketieteellinen huoli.[16] Espanjantaudin kohdalla Björneborgs Tidningissa kerrottiin saksalaisen tutkijan olevan sitä mieltä, että taudinsiemenet (sjukdomsfronna), basillit leviävät ilmateitse. Hänen teoriansa mukaan ilmanpaine ajoi basilleja eri maihin.[17] Lehti kirjoitti samasta aiheesta myöhemminkin sanoen, että meteorologialla voidaan ehkä sittenkin perustella tautien leviämistä, vaikka säätä sairautta aiheuttavana tekijänä korostaneille lääkäreille on puisteltu päätä.[18] Ilman kautta tapahtuva tartunta siis tunnettiin, mutta sitä saatettiin pitää jopa tehokkaampana kuin se olikaan.

Turussa koleraepidemia kosketti ihmisiä kaikissa säädyissä, ja se koettiin siksi erityisen vakavaksi.[19]  Espanjantauti oli kohtalokas usein nuorille ja terveille ihmisille. Poikkeuksellisuuden huomasivat jo aikalaiset. Sitä selitettiin teorialla, jonka mukaan heidän elimistönsä ei ole kehittänyt vastaavaa ”wastamyrkkyä”, jollaista löytyy sairaalloisemmilta. Niinpä kerrottiinkin havainnon perusteella alettavan testata sopivaa rokotusainetta.[20] Espanjantaudin aikaan lääketiede oli jo paremmin perillä tautien tartuntamekanismeista, eikä miasma-teorian kaltaisia oppeja enää käytetty.

Uskonnolla ja Jumalalla oli merkittävä rooli 1800-luvun koleraretoriikassa. Kolera voitiin nähdä Jumalan rangaistuksena kansan synneistä. Paasikiven mukaan rukouksia julkaistiin erityisesti ensimmäisen epidemian yhteydessä 1830-luvulla. Myöhemmin tauti oli ehkä tutumpi, ehkä aivan yhtä pelottava, joten ei ollut samanlaista tarvetta hakea pelastusta kirkosta.[21] Espanjantaudin aikaan yhteiskunta oli maallistuneempi, ja tietoa tautien leviämisestä oli enemmän, joten vastaavaa tarvetta turvautua uskontoon ei näkynyt lehdissä.

Koska lääketiede ei pystynyt selittämään koleran syitä ja torjumaan sitä kovin tehokkaasti, ihmiset olivat otollisia uskomaan huhupuheita. Koleraa saatettiinkin pitää tahallisena myrkytyksenä tai esimerkiksi juutalaisia saatettiin syyttää sen levittämisestä. Turussa tällaisia huhuja tai syytöksiä ei kuitenkaan Paasikiven mukaan juurikaan esiintynyt.[22] En löytänyt vastaavanlaisia uskomuksia tai syytöksiä myöskään satakuntalaisissa lehdissä espanjantaudin aikana. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä niitä on silti saattanut esiintyä, niin tavallisia erilaisten salaliittoteorioiden leviäminen on vieläkin – onhan nytkin uutisoitu koronaviruksen olevan Yhdysvaltojen tai Kiinan biologista sodankäyntiä tai peräisin avaruudesta[23].




Lähteet:




Kallionpää Katri, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sai koronaviruksen, ja hänellä on suomalaisille tärkeä viesti – Pääsiäinen voi pahimmillaan ajaa meidät Ruotsin tielle. Helsingin Sanomat 9.4.2020. < https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006469748.html >. Luettu 16.4.2020.

Paasikivi Sofia, ”Lakastuvat uhrit iskustasi kaatuvat”. Koleran pelko 1800-luvun Turussa, 2539. Teoksessa Lähde, Historiatieteellinen aikakauskirja 2017. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys ry.



[1] Satakunnan Kansa 9.7.1918: Influenssan tapainen "espanjantauti" lewiämässä ympäri maan.
[2] Björneborgs Tidning 9.7.1918: Den spanska sjukan har sptritt sig till Björneborgs omnejd.
[3] Satakunnan Kansa 12.7.1918: Espanjantaudin kiertokulku.
[4] Björneborgs Tidning 12.7.1918.
[5] Paasikivi 2017, 30.
[6] Paasikivi 2017, 28.
[7] Björneborgs Tidning 26.7.1918: Hur skall man klara sig för spanska sjukan.
[8] Satakunnan Kansa 24.10.1918: Kuulutus - Espanjantaudin lewenemisen ehkäiseminen.
[9] Paasikivi 2017, 30, 34.
[10] Satakunnan Kansa 26.1.1919: Espanjantaudin jättilaskut Ruotsissa.
[11] Paasikivi 2017, 29.
[12] Helsingin Sanomat 9.4.2020: ”THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sai koronaviruksen, ja hänellä on suomalaisille tärkeä viesti – Pääsiäinen voi pahimmillaan ajaa meidät Ruotsin tielle”.
[13] Paasikivi 2017, 30.
[14] Satakunnan Kansa 10.11.1918: Espanjantauti - olut ja whisky.
[15] Paasikivi 2017, 31.
[16] Paasikivi 2017, 38.
[17] Björneborgs Tidning 16.7.1918: Huru spanska sjukan sprides.
[18] Björneborgs Tidning 12.8.1919: "Barometermänniskor" - ingen myt.
[19] Paasikivi 2017, 29–30.
[20] Satakunnan Kansa 30.4.1919.
[21] Paasikivi 2017, 3436, 38.
[22] Paasikivi 2017, 32.
[23] Helsingin Sanomat 7.3.2020: Koronaviruksen väitetään olevan Yhdysvaltojen biologista sodankäyntiä ja peräisin avaruudesta – Viruksen lisäksi maailmalla leviää nyt valeuutisia, joita viranomaiset yrittävät suitsia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti